Blogi
Työterveysyhteistyön vuosikello osana kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista
Bloggaajana KOHO Consultingin työkykyasiantuntija Anu Vesaniemi
Työterveysyhteistyön vuosikello on oleellinen osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa
- Työnantaja ja työterveyshuolto laativat yhteistyössä työnantajan tarpeisiin pohjautuvan konkreettisen toimintasuunnitelman, joka mahdollistaa vaikuttavan toiminnan ja yhteistyön johtamisen
- Toimintasuunnitelman tulee sisältää mitattavissa olevat tavoitteet sekä selkeät ja vastuutetut toimenpiteet
- Suunnitellut toimenpiteet aikataulutetaan työterveysyhteistyön vuosikelloon, joka parhaassa tapauksessa integroidaan osaksi työnantajaorganisaation johtamisen vuosikelloja.
Tavoitteet korkealle ja konkreettisiksi
Asiakastyössäni saan säännöllisesti tarkasteltavaksi lukuisin eri tavoin tehtyjä ja eri tasoisia työterveyshuollon toimintasuunnitelmia. Työterveyshuoltolaki määrittää, että työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet ottaen huomioon mitä saman lain 1, 4 ja 12 §:ssä säädetään. Tämän osalta voinkin todeta työssäni kohtaamien toimintasuunnitelmien noudattavan hyvin säädöksiä.
Työterveysyhteistyölle asetettujen tavoitteiden osalta olen huomannut suurta vaihtelua siinä, kuinka hyvin työnantajan erityiset tarpeet on huomioitu. Heikoimmillaan tavoitteet on kirjattu niin yleistasoisiksi, että ne sopisivat yleisiksi tavoitteiksi minkä tahansa organisaation työterveysyhteistyölle.
Toisinaan pieni ”riman nosto” tavoitteiden suhteen olisi myös paikallaan. Kokemukseni mukaan työterveyshuollolla on lakisääteisen toiminnan osalta asiat erittäin hyvin hallussa, mutta esimerkiksi altisteiden vuoksi tehtävien terveystarkastusten toteuttaminen tai ensiapuvalmiudesta huolehtiminen eivät tavoitteena liene kovinkaan hyviä vaan pikemminkin kuvaavat toiminnan minimitasoa. Toisaalta olen havainnut ilahduttavaa kehitystä siinä, miten konkreettisia ja mitattavissa olevia tavoitteita työterveysyhteistyölle on alettu asettamaan.
Monet työterveysyhteistyölle asetetut tavoitteet ovat ns. pitkän aikavälin tavoitteita, kuten mielenterveyden syistä johtuvien sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Näiden tavoitteiden toteutuminen ei erinomaisella toiminnallakaan ole saavutettavissa ihan lyhyessä hetkessä.
On tärkeää asettaa myös osa- ja toimenpidetason tavoitteita, joiden avulla matkaa kohti päätavoitteita eli pitkän aikavälin tavoitteita voidaan seurata. Toimenpiteet on tärkeää myös vastuuttaa yhteistyössä toimivien kesken. Tässä olisi monestikin petrattavaa.
Työterveysyhteistyön vuosikello suunnitelmallisen yhteistyön työkaluna
Työterveysyhteistyön johtamisen kannalta on tärkeää aikatauluttaa toimenpiteiden toteutus. Työterveysyhteistyön vuosikello on jo melko yleisesti käyttöön otettu ja keskeinen työväline ennakoivan, suunnitelmallisen ja vaikuttavan työterveysyhteistyön toteuttamiseksi. Se jäsentelee vuoden tai tilikauden aikana tehtävät toimenpiteet ja toimii yhteisenä suunnittelu- ja seurantatyökaluna.
Vuosikello auttaa varmistamaan, että työterveysasiat tulevat käsitellyiksi oikea-aikaisesti ja osana organisaation muuta suunnittelua.
Yhdistämällä työterveyshuoltoyhteistyön vuosikello osaksi työnantajan johtamisen vuosikelloa ja mahdollisia HR-, työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan vuosikelloja voidaan työterveyshuollon toiminta liittää osaksi kokoanisvaltaista henkilöstön johtamista, jossa oikeita asioita tehdään oikeaan aikaan. Tähän liittyen mm. eri toimijoiden raportoinnin aikataulutus on mahdollista siten, että tiedot ja niiden pohjalta tehdyt analyysit ovat käytettävissä tarvittavilla tahoilla oikea-aikaisesti.
Tyypillisiä työterveysyhteistyön vuosikelloon sisällytettäviä asioita ovat esim. ohjausryhmän tapaamiset sekä toiminnan, kustannusten ja työkykytilanteen seurantatapaamiset ja muut yhteistyötapaamiset, toimintasuunnitelman laatiminen/tarkastaminen ja Kela-hakemus. Lisäksi usein näkee huomioitavan joitakin yksittäisiä työterveyshuollon toimenpiteitä, kuten influenssarokotukset tai terveyskyselyjen toteutukset.
Usein toimintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden osalta ei kuitenkaan selkeää aikataulusuunnitelmaa ole. Toisaalta aikataulutus on voitu tehdä hyvinkin tarkasti, mutta se uppoutuu erillisenä helposti monisivuisen toimintasuunnitelman syövereihin. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet pitäisikin tuoda nykyistä systemaattisemmin ja konkreettisemmin vuosikelloon. Aikataulujen yhteen kokoamisella tehostetaan kokonaisvaltaista työterveysyhteistyötä ja työnantajaorganisaation henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta.
Visuaalisesti työterveysyhteistyön vuosikello voi nimensä mukaisesti olla kelloa muistuttava myötäpäivään etenevä ympyrä tai täysin muulla tavoin esitetty toiminnan aikataulu. Johtamisen vuosikellojen ja työterveysyhteistyön vuosikellon integroimiseen sopii välineeksi hyvin esim. taulukkomuoto, jossa eri vuosikellot yhdistyvät ajankohdan (tyypillisesti kalenterikuukauden) mukaan. Visualisoinnin avulla eri toiminnot on helppo hahmottaa osaksi suurempaa ja yhtenäistä johtamisen kokonaisuutta, jolla tuetaan henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja työnantajaorganisaation tuloksellisuutta.
Työterveysyhteistyön vuosikello laaditaan yhteistyössä ja sen mukainen toiminta edellyttää yhteistyötä. Ensiarvoisen tärkeää onkin, että me ammattilaisina ja asiantuntijoina työterveyshuollossa, työnantajan edustajina sekä työterveysyhteistyön kumppaneina toimimme hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä keskenämme. Näin askeleet suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen, ennakoivaan sekä vaikuttavaan toimintaan onnistuvat varmasti!
Lähteet
- Työterveyshuoltolaki, 1383/2001, finlex.fi
- Työterveyslaitos, Työterveysyhteistyön malli, ttl.fi
