26.10.2020 | Tiina Kesti | Työterveysyhteistyö

Tehdään se toisin! Loikka työterveyden toimintasuunnitelmasta työpaikan työterveyssuunnitelmaan

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman eli tuttavallisemmin tosun uudistamistarve on syntynyt yritysten tuskastumisesta nykyiseen suunnitelmaan. Turhaumia aiheuttavat sekä massiiviset ja jäykät suunnitelmapohjat että suunnittelun prosessi. Halusimme lähteä ravistelemaan tuota yhtälöä ja kääntämään sitä työterveyslähtöisestä asiakaslähtöiseksi.

Tämänhetkisen toiminnan suunnittelun kipupisteet yritysten näkökulmasta

  • Suunnittelun pohjat ja työkalut: Kankeisiin, pitkiin ja vaikeaselkoisiin lomakkeisiin on ympätty työterveyshuollon termejä, myynnillisiä palvelukuvauksia ja vakiomuotoista ”fraasitekstiä” yhdistettynä lakitekstiin ja Kela-kieleen.
  • Yrityksen asettamat tavoitteet ja tarpeet katoavat tämän vyörytyksen alle ja niiden painoarvo jää vähäiseksi sekä dokumentissa että toiminnan suunnittelussa.
  • Tavoitteet ja toimenpiteet jäävät irrallisiksi saarekkeiksi suunnitelmassa. Ne mainitaan, mutta niillä ei ole vaikutusta suunnitelman sisältöön.
  • Konkreetit toimenpiteet puuttuvat suunnitelmista ja toimenpiteiden kuvaukset esitetään passiivissa: ”seurataan”, ”toteutetaan”, ”pidetään yhteyttä” ja ”kehitetään”.
  • Mittareita ei mietitä aidosti tavoitteiden pohjalta, eikä tarkkoja tavoitetasoja määritellä.
  • Suunnitelman toteutumista on vaikea seurata ja vaikuttavuuden arviointia mahdotonta tehdä täsmällisten tavoitteiden ja mittareiden puuttuessa.
  • Kustannus- / investointinäkökulma jää suunnittelussa katveeseen.
  • Suunnittelun jähmeys ja vaikeaselkoisuus houkuttelee pahimmassa tapauksessa copypastaamaan tosun edelliseltä vuodelta.

Tavoitteena aito TYÖPAIKAN TYÖTERVEYSSUUNNITELMA

IKEA Oy:lle

Toimintasuunnitelman kipupisteiden takia lähdimme kokeilemaan IKEA Oy:n kanssa suunnitelman tekoa prosessina, jossa suunnittelun veturina ja omistajana on työpaikka itse. Termin ”TYÖPAIKAN TYÖTERVEYSSUUNNITELMA” muistan kuulleeni ensi kerran Kari-Pekka Martimon käytössä. Sen ytimessä on ajatus, että suunnitelma tehdään lähtökohtaisesti työpaikkaa, ei työterveyttä varten. Pohjana on yrityksen tekemät tarpeet ja valinnat työkyvyn kehittämisen painopisteistä, joiden määrittely tapahtuu tarkan tilannekuvan, tiedon ja analyysin pohjalta. Valitut painopisteet ja niihin pohjautuvat selkeät tavoitteet ovat työterveysjuonen punainen lanka ja kruununjalokivi.

Työpaikan toimenpiteet

Tavoitteiden ympärille lähdettiin rakentamaan IKEA Oy:n kanssa työpaikan omia toimenpiteitä. Jos yrityksen tavoitteena olisi esimerkiksi pitkien poissaolojen vähentäminen ja lyhentäminen, on keskeistä määritellä, mitä me teemme organisaation sisällä. Miten esimiehet ja HR voivat olla tukena ja mikä rooli työsuojelulla on? Miten tavoite näkyy johdon agendalla ja onko meillä riittävää osaamista? Entä miten toimintamallejamme pitäisi tuoreuttaa ja tehostaa, jotta tavoitteeseen päästään? Voisiko eläkeyhtiökin tulla avuksi omalla panoksellaan?

Tämä on tärkein vaihe suunnitelmasta ja määrittelee työkykyjohtamisen sisäpelin sekä konkreetit teot. Toimenpiteet voivat olla johdon, esimiesten, HR:n, työsuojelun tai henkilöstön toteuttamaa tavoitteiden suuntaan vievää tekemistä. Työpaikan omat toimenpiteet kirjataan työterveyssuunnitelmaan, mikä on täysin uutta verrattuna perinteiseen tosuun, johon kirjataan vain työterveyden toimenpiteet.

Työterveyshuollon toimenpiteet

Kun IKEA Oy:n omat toimenpiteet oli määritelty tavoitekohtaisesti, työskentelyyn liittyi työterveyshuolto, joka otettiin mukaan prosessiin osallistavan työpajan kautta. Työpaikan toimenpiteiden rinnalle lähdetään kokoamaan työterveyshuollon toimenpiteitä. Suunnittelun tavoitteena on pysyä koko ajan tekemisen tasolla: Kuka tekee, mitä tekee, miksi tekee, milloin tekee ja millä mitataan onnistumista? Samalla päästään tehostamaan ja järkevöittämään perusprosesseja (esim. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, sairaanhoidon käytännöt ja varhaisen tuen toiminta työterveydessä).

Työterveyshuollon toiminta uutetaan ja suodatetaan yrityksen tavoitteiden läpi: Jos tavoitteena olisi esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden varhaisempi tunnistaminen ja tuki, minkä on muututtava työterveyshuollon perusprosesseissa, jotta ne tukevat tätä tavoitetta? Tällaisella ajattelulla voi olla vaikutusta esimerkiksi työpaikkaselvityksiin, terveystarkastuksin, neuvontaan ja ohjaukseen, sairaanhoidon käytäntöihin, palvelukanaviin ja työterveyshuollon työkaluihin (esim. tekoälyyn tuunattavat huolirajat mielenterveyden käyntisyille). Työterveyshuollon toimintamallien yhdistäminen yrityksen tavoitteisiin voi muuttaa esimerkiksi sairauspoissaolojen seurantaa, työterveysneuvottelujen käyttöä sekä yhteydenottoja ja aloitteellisuutta esimiesten suuntaan. Toimenpiteet kirjataan yksityiskohtaisesti suunnitelmaan, jolloin niiden seuranta helpottuu ja toiminnan läpinäkyvyys lisääntyy.

Yhteistyön ohjaaminen ja seuranta

Edistystä on pystyttävä mittaamaan. Toimenpiteiden suunnittelua seuraa toiminnan mittarointi prosessimittareilla, joiden rinnalle määritetään tulosmittareita (esim. seuraukset ja päätemittarit). Näistä muodostuu oma ohjaustaulu sekä HR:n ja johdon tarpeisiin että työterveyden ohjausryhmien työkaluksi.

Prosessin innoittamana lähdimme testaamaan IKEA Oy:n kanssa työpaikan työterveyssuunnitelmadokumentin kirjaamista uuteen formaattiin, joka on selkeästi lyhempi ja kompaktimpi kuin palveluntuottajien suunnitelmapohjat. Tämä kehitystyö on alussa mutta jatkuu ja jalostuu koko ajan. Tavoitteena on, että HR ja esimiehet saisivat suunnitelmasta käyttöversion, joka kokoaa konkreettisesti työterveyden yhteistyön. Suunnitelmasta tulisi aito työkalu, jossa ei ole mitään ylimääräistä, vaan ainoastaan kaikki tarpeellinen yhteistyön ohjaamiseen ja seurantaan. Mikään taho ei pakota käyttämään palveluntuottajien omia suunnittelupohjia, vaan suunnitelma voi olla yrityksen ”näköinen”. Toki Kelan suunnasta dokumenttiin kohdistuu tiettyjä vaatimuksia, jotka huomioidaan sitä laadittaessa. Toimintasuunnitelman pitäisi olla ennen kaikkea ymmärrettävä ja käytettävä, jolloin se palvelee yrityksen työkykyjohtamista arjessa!

Tule mukaan HENRY ry:n webinaariin 29.10.2020 klo 09:00 – 10:00

Kehitystyömme on sisältänyt runsaasti oivalluksia mutta myös haasteita ja jännitteitä, kun uudet ja vanhat tavat, työkalut ja työskentelyn roolit ovat kohdanneet. Tule mukaan webinaariin, niin kerromme niistäkin. Saat samalla eväitä oman työterveysyhteistyön suunnittelun raikastamiseen. Ohessa linkki tapahtuman tietoihin ja ilmoittautumiseen:

https://www.henry.fi/tapahtumat/tulevat-tapahtumat/webinaari-tyoterveyshuollon-toimintasuunnitelmasta-tyopaikan-tyoterveyssuunnitelmaksi-usko-tai-ala-nainkin-sen-voi-tehda

 

Työterveysyhteistyötä kohottamassa,

Tiina Kesti

Lisää aiheesta

CASE DIGITA: Uutta ryhtiä työterveysyhteistyöhön

Digita valitsi KOHO Consultingin kumppanikseen työkykyjohtamisen kehittämiseen. Yhteistyön tavoitteena oli tehostaa yrityksen työterveyspalveluita ja edistää käytäntöjä sekä mittareita henkilöstön työkyvyn optimoimiseksi. Digita tarjoaa digitaalisen infrastruktuurin palveluita matkapuhelinoperaattoreille, internet- ja mediayhtiöille,...

Lue lisää

Kysymyksiä ja vastauksia siitä, miten se tehdään toisin! Loikka työterveyden toimintasuunnitelmasta työpaikan työterveyssuunnitelmaan

KOHO Consulting Oy:n johtava työkykyasiantuntija Tiina Kesti ja IKEA Oy:n Health and Wellbeing Leader Kati Horttanainen olivat puhumassa HENRY ry:n webinaarissa 29.10.2020 työterveyshuollon toimintasuunnitelman eli tosun uudistamisesta. Tästä aiheesta lisää...

Lue lisää

Millaista on aloitteellinen työterveysyhteistyö parhaimmillaan? Työterveyden mahdollisuuksia positiiviseen ilahduttamiseen

Kävin taas tällä viikolla useita keskusteluja työterveyshuollon yhteistyön kipupisteistä yritysten kanssa. Yksi säännöllisesti esille nouseva asia on HR:n ja esimiesten toive siitä, että työterveyshuolto olisi aktiivisempi ja aloitteellisempi kanssakäymisessä. Ekstrovertimpi...

Lue lisää

Työterveys tehokkaammaksi

Kilpailutuksen sijaan yhteistyötä voidaan kehittää uudelle tasolle nykyisen kumppanin kanssa.  Palvelumme auttaa tehostamaan yhteistyön sisältöä, kustannuksia ja tuloksia. Kokemuksemme mukaan tehostamisen mahdollisuuksia on sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että sairaanhoidon toiminnoissa ja...

Lue lisää

Työterveys esimiehen kumppanina – Tasonnosto yhteistyölle

Mitä esimiesten on hyvä tietää työterveyshuollosta? Miten esimies voi hyödyntää työterveysyhteistyötä työkykyhaasteissa ja työyhteisön erilaisissa tilanteissa? Työterveysyhteistyössä on esimiehen näkökulmasta ainakin kolme tärkeää kontaktipistettä Työkykyongelmien ratkominen Työpaikkaselvitysten hyödyntäminen Tuki erilaisiin...

Lue lisää

Vakuutukset työterveyden täydentäjänä

Yrityksille markkinoidaan ns. terveysturvavakuutuksia hyvin aktiivisesti suoraan vakuutusyhtiön toimesta tai työterveyspalvelun toimijan kautta osana työterveyspalvelua. Miten vakuutuksilla laajennetaan tai täydennetään työterveyttä ennalta sovittuun hintaan kustannustehokkaasti? Palvelussamme selvitämme tämän seuraavien vaiheiden...

Lue lisää

Työterveyspalvelun kilpailuttamisen toteutus

Työterveyspalvelun kilpailuttamisella haetaan usein kustannussäästöjä ja laadukkaampaa palvelua. Yhä useammin palvelua halutaan täydentää terveysturvavakuutuksella. KOHO on kehittänyt kymmenen toimintavuotensa aikana työterveyshuollon kilpailutukseen mallin ja työkalut, jotka varmistavat onnistuneen lopputuloksen. Tunnemme...

Lue lisää
Blogiarkisto